Ternimaito on elintärkeää vasikalle

Colostrum is vital to the calfMaidon terveysvaikutuksista käydään aika ajoin varsin runsastakin keskustelua. Joidenkin mielestä länsimaalaisen aikuisen ei tarvitse juoda maitoa ollenkaan ja toisen puolen mielestä se nähdään erinomaisena ravinnonlähteenä, jossa yhdistyvät samassa paketissa niin terveellisyys kuin hyvä maku. Toinen puoli mielipiteistä jakautuu siis puolesta ja toinen vastaan, kuten kaikissa vähänkään merkityksellisissä asioissa.

Maidon ravintosisältö on rikas. Näin kuuluukin olla, sillä ensimmäisinä elinviikkoinaan lehmän jälkeläinen, vasikka, elää pelkällä emänsä maidolla. Pikkuhiljaa se alkaa kokeilemaan myös rehunsyöntiä, mutta tämä tapahtuu asteittain emon maitomäärän koko ajan vähentyessä ja samalla vasikan ruuansulatusjärjestelmän ja pötsin kehittyessä märehtijälle sopivaksi. Vasikka siis oppii märehtijäksi, se ei ole sellainen heti synnyttyään.

Yhdessä käsittelemättömässä raakamaitolitrassa on keskimäärin 32-40 grammaa erilaisia proteiineja eli valkuaista. Kun lehmä on poikinut, niin siitä saadaan niin sanottua ternimaitoa. Tällaisessa maidossa proteiinipitoisuus nousee poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin parin päivän ajaksi. Ternimaito on vasikalle elintärkeää ravintoa, sillä siitä se saa kehoonsa vasta-aineita, joilla on sairauksilta suojaava vaikutus. Ilman ternimaidon saantia vasikan omat vasta-aineet eivät pääse kehittymään ja sillä on suuri riski sairastua johonkin tautiin, joka aiheuttaa menehtymisvaaran. Ternimaito on maaseudulla haluttua herkkua, sillä siitä saa tehtyä helposti joko uunijuustoa tai pannukakkua. Näistä saa herkulliset jälkiruuat yhdistämällä niihin joko lakka- tai mansikkahilloa.

Kun lehmän ternimaidon tulo on lakannut, voidaan maitoa tuottaa taas meijeriin. Yleensä tämä tapahtuu vasta sitten, kun poikimisesta on kulunut neljästä viiteen päivään. Mikäli halutaan, että lehmä tuottaa mahdollisimman paljon maitoa, eli se pidetään lypsyssä, niin sen on tultava tiineeksi ja poijittava vähintään kerran vuodessa. Tämä on edellytyksenä jatkuvalle maidontuotannolle. Samalla tavalla lehmä poikisi luonnon oloissakin kerran vuodessa.

Lypsylehmät on jalostettu sillä tavalla, että se tuottaa monikertaisen määrän maitoa suhteessa vasikan syöntikykyyn. Toisin on liharotuisilla emoilla, jotka tuottavat utareestaan maitoa juuri sen verran kuin niiden omat vasikat tarvitsevat. Tässä pätee niin sanottu kysynnän ja tarjonnan laki. Tämä on yhtenä syynä siihen, että maitorotuiset vasikat erotetaan emostaan melko pian syntymänsä jälkeen, mutta sillä myös varmistetaan maidon ihmiskäytön hygieenisyyttä. Tosin maito käsitellään vielä teollisesti meijerissä.