Maito pitää luut kasassa

Milk keeps the bones togetherAjatus siitä, että maito vahvistaa luustoa, pitää paikkansa. Sen vuoksi esimerkiksi luukatoa eli osteoporoosia ehkäisevissä ohjeistuksissa suositellaan käyttämään maitoa ja maitotuotteita sen sisältämän runsaan kalsiumin vuoksi. Tätä kivennäisainetta pitäisi saada 800 milligrammaa päivässä, joten muutamalla lasillisella maitoa tarve tulee pitkälti täytettyä. Kalsiumilla on suotuisia vaikutuksia muun muassa luiden lujuuteen. Kun tähän lisätään niin sanottua luuliikuntaa, niin luusto pysyy hyvässä kunnossa. Luuliikunnalla tarkoitetaan sellaisia liikuntamuotoja, joihin sisältyy hyppyjä, jotka aiheuttavat luiden tärähtelyä. Tällaisesta liikkumisesta luusto tykkää.

Vuonna 1945 Nobelin palkinnon saaneella A.I. Virtasella on ollut suuri merkitys luonnontieteisiin liittyvän tiedon soveltamisessa myös maitovalmisteisiin. Hänen viitoittamallaan tiellä kouluissa käytettävään maitoon alettiin sotien jälkeen lisäämään D-vitamiinia. Pohjoisessa asustavilla on helposti puutteita D-vitamiinin saamisessa ja se on tärkeä myös kalsiumin imeytymisen kannalta. A.I. Virtasen tärkeimpänä tavoitteena oli torjua aliravitsemusta ja sen seurannaistauteja oikeanlaisen ravinnon avulla. Tähän kehityskaareen sijoittuvat myös lastenruokien, vähälaktoosisten tuotteiden sekä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäminen.

A.I. Virtanen onnistui tavoitteissaan, sillä entisajan puutostaudit, kuten keripukit ja riisitaudit ovat harvinaisia sairauksia tämän päivän Suomessa. Nykyään ihmiset eivät torju ruokavalioiden avulla vain sairauksia, vaan etsivät keinoja parantaa yleistä vireystilaansa ja elämänlaatuaan. Ihmiset ovat yhä tietoisempia terveellisen ravinnon merkityksestä hyvinvoinnilleen ja erilaisia ruokatrendejä sekä -valioita putkahtelee tämän tästä. Maitotuotteita on kehitetty ja kehitetään edelleen palvelemaan ravintotietoisten ihmisten tarpeita. Esimerkiksi maidon sisältämää proteiinia hyödynnetään uusissa innovaatioissa.

Monissa ravitsemussuosituksissa kehoitetaan suosimaan joko kokonaan rasvattomia tai sitten vähän rasvaa sisältäviä maitotuotteita viidestä kuuteen desilitraa päivässä. Tämän lisäksi niissä suositellaan nauttimaan muutama viipale niin ikään vähärasvaista juustoa.

Joissakin tutkimuksissa on todettu, että tilamaidolla, eli homogenoimattomalla maidolla saattaisi olla allergioita ja astmaa vähentävä vaikutus lapsilla. Tilamaitohan on käsittelemätöntä raakamaitoa, jossa on aina jonkin verran bakteereita. Tämän ajatuksen takana on niin kutsuttu hygieniahypoteesi, jonka mukaan maatalousympäristössä asuminen lapsuuden aikana voisi suojata näiltä taudeilta.

Tilamaidon käytön kanssa on syytä olla kuitenkin varovainen, sillä se saattaa sisältää myös taudinaiheuttajabakteereita, kuten listeriaa. Sen vuoksi suositellaan, että raskaana olevat tai muuten vakavan perussairauden omaavat henkilöt eivät käyttäisi tilamaitoa. Raakamaitoa olisi hyvä käyttää vain kuumennettavissa ruuissa