Maidon käytön historiaa

History of milk useErilaisten tutkimusten perusteella on voitu osoittaa, että maitoa on käytetty ja säilötty jo 8500 vuotta sitten. Lähi-Idän ja Balkanin seuduilta on muun muassa löydetty ruukkuja ja astioita, joissa on ollut orgaanisia jäänteitä maidon käytöstä. Niillä seuduilla, joissa lehmiä on ollut enemmän kuin lampaita tai vuohia, on myös maidon lypsämistä harjoitettu. Sitä on hapatettu maitohappobakteereilla tai hiivakäymisen avulla ja näillä menetelmillä maidosta on valmistettu piimää, viiliä ja jugurttia.

Suomessa maitoa ei ole käytetty niinkään juomiseen, mutta maidosta tehdyn voin ja juuston valmistuksella on pitkät historialliset juuret. Sveitsissä juustoa on tehty jo kivikauden aikaan ja voita on tiedetty valmistettavan Babylonian seuduilla jo 5000 vuotta sitten. Niin ikään juuston valmistuksen salat ovat olleet hallussa myös Mesopotamiassa jo 7000 vuotta sitten. Antiikin Kreikan kirjallisuudessa vuohen juustolla on ollut monenlaisia käyttötarkoituksia; sitä on käytetty jumalten uhrilahjana, tulehduslääkkeenä ja taikavoimien antajana.

Suomessakin 1200-luvun puolessa välissä käytössä ollut voihin kohdistunut verotus kertoo siitä, että voin valmistuksella on ollut tärkeä merkitys. Voi on ollut merkittävänä vientituotteena jo 1550-luvulla. Juustolla on ollut niin ikään tärkeä rooli historian jatkumossa. Kun roomalaiset toivat sotaretkiltään mukanaan erilaisia juustoja Roomaan, niin Hansaliitto mahdollisti juuston kauppaamisen Itämeren rantamilla oleviin valtioihin 1200- ja 1400-lukujen välisenä aikana. Tämä vaikutti juuston suosion kasvuun ja sitä kautta sen valmistuksen salat levisivät ympäri Pohjoismaita.

Suomessa on aina osattu tehdä talonpoikaisjuustoja. Erityisen suosittua se on ollut 1700- ja 1800-lukujen aikana. Kun 1800-luvulla saatiin selville uutta tietoa mikrobeista ja niiden vaikutuksesta juuston kypsymisprosessiin, myös juuston valmistamisesta tuli tehokkaampaa.

Maidosta jalostettu jäätelö rantautui Suomeen jo 1700-luvulla, vaikka se nousi suuren yleisön suosioon vasta viime vuosisadan alussa. Pian sitä alettiin valmistaa myös teollisesti. Ensimmäiset meijerit, eli maidon jalostamislaitokset, perustettiin isojen entisajan kartanoiden läheisyyteen. Maidon laatua alettiin valvoa ja siitä valmistettuja tuotteita alettiin tutkia.

Lypsylehmien ruokinta mullistui A. I. Virtasen uuden innovaation, eli rehunsäilöntämenetelmän keksimisen jälkeen. Tämä keksintö arvostettiin ulkomailla Nobelin-palkinnon arvoiseksi 1945. AIV-rehun avulla lehmien maidontuotanto pysyi tehokkaana myös talviaikaan, kun hyvälaatuista rehua oli koko ajan saatavilla. Tämä luonnollisesti vaikutti myös maitomääriin ehkäisten samalla yleisesti aliravitsemusta Suomessa.