Milk productionIhmiset ovat kasvattaneet karjaa ja muita hyötyeläimiä jo tuhansien vuosien ajan. Vaeltava keräilykulttuuri muuttui paikallaan pysyväksi viljelyksi ja tämä taas mahdollisti karjan kasvattamisen pysyvillä laitumilla. Näin ollen ihmisen ja nautaeläimen yhteistyö on jatkunut jo pitkään. Naudasta on saatu erilaisia tarvittavia hyödykkeitä, kuten nahkaa, ja ravintoa, kuten maitoa ja lihaa. Lisäksi urospuolisia nautoja on käytetty esimerkiksi vetohärkinä. Näin ollen nauta on ollut erinomaisen monikäyttöinen kotieläin, jota on voitu jopa totuttaa tiettyihin tehtäviin.

Suomessa maidontuotanto on suurin maatalouden tuotannonala. Tämä ei ole ihme, sillä suomalaiset maitotilat tuottavat lehmänmaitoa meijereihin yli kahden miljardin litran vuosivauhdilla. Tämä edellyttää tiukkaa panostamista lypsylehmien ravintoon, tilojen työtapoihin sekä lehmien jalostamiseen, etenkin kun tilojen määrä vähenee joka vuosi ja tuotantomäärätavoitteet pysyvät ennallaan tai jopa kasvavat.

Lehmien jalostustyötä on tehty jo pitkään. Lypsylehmien jalostuksessa pyritään parantamaan geneettisesti erilaisia haluttuja lehmien ominaisuuksia, panostamalla utareen rakenteeseen, jalkarakenteeseen tai vaikkapa lypsylehmän kestävyyteen. Jalostus on kuitenkin viime kädessä jännittävää arpapeliä, jota voisi verrata vaikka Casumo -kasinon online-kolikkopeleihin, kuten legendaariseen Starburstiin. Isolla panostamisella on mahdollisuudet saada sellaisia voittoyhdistelmiä, jotka johtavat suuriin potteihin. Toisaalta taas pienelläkin panostuksella voi olla mahdollisuus yllätysvoittoon. Koskaan ei voi tietää, millaiseen lopputulokseen päädytään kolikkopelien pelaamisella tai lypsylehmän jalostamisella. Panostaminen jalostukseen jännittämällä tulevaa lopputulosta on monelle maitotilalliselle samanlaista elämän eliksiiriä kuin korkealaatuisten kolikkopelien parissa viihtyminen.

Kaikki maidontuotanto on Suomessa tarkkaan valvottua ja säädeltyä. Tämä koskee niin lehmän kuin vuohenkin maitoa. Maidon laatua mitataan erilaisin mittarein koko ajan. Maito luokitellaan laadun mukaan E-, 1- ja 2 -luokkiin. Maitotilojen maidon laatu yltää yli 95 prosenttisesti parhaimpaan E-luokkaan, joten raakamaito, eli käsittelemätön maito on todella korkealuokkaista, eikä sisällä bakteereita, somaattisia soluja tai voihappobakteeri-itiöitä. Luonnollisesti maidon saama korkeampi laatuluokitus vaikuttaa myös tuottajan saamaan korkeampaan hintaan. Myös lypsylehmän rodulla on vaikutusta maidon proteiinikoostumukseen.

Suomessa tuotetusta maidosta kolmannes jalostetaan erityyppisiksi maidoiksi ja noin kymmenen prosenttia käytetään piimän, kerman, viilin, jugurtin ja vanukkaiden valmistukseen. Loppuosa käytetään voin, juuston ja maitojauheen raaka-aineeksi. Tällä hetkellä kovassa nosteessa ovat myös erilaiset terveysvaikutteiset maitotuotteet.